Mitäs tässä, ilmoja pidellyt. Olen edennyt "Japanin alppien" tuntumaan Takayama-nimiseen hiljaiseloa elävään pikkukaupunkiin joka on yllättävän turisti. Yllättävän suosittu myös länkkärituristien keskuudessa - mä kun luulin tulevani paikkaan johon muut ei viitsisi vaivautua. No mutta on täällä myös seuraa: bussimatkalla tutustuin italialaiseen, jonka kanssa viettelin pari päivää, ja tänä iltana jutustin macaolaisen tytön ja brittiläisen eläkeläisreissaajan kanssa mualiman mänöstä.
Mutta mulla on varmaan nyt jo matkaväsymys. Ja yskä. Sellainen, jonka takia en mennyt nukkumaan ja pitämään muitakin hereillä, vaan tulin viltin kanssa hostellin "olohuoneeseen" eli pieneen nurkkahuoneseen, ja odotan että väki lähtee nukkumaan, niin että saan yskiä ja muut nukkua rauhassa.
En tiedä, missä olen yötä ylihuomenna. Kaupungistakaan en ole ihan varma. Tällainen matkanteko on välillä hiukan stressaavaa. Mutta kaikesta selviää. Ainakin jos saa nukuttua. Mut näinä päivinä taitaa jäädä vähän vähälle sekin luksus. :) Sellaista se välillä on. Alkaa vähän särkeä päätä. Yhtä aikaa musta on hauska olla matkalla ja kokea uusia asioita, ja yhtä aikaa mielessä käy sellaisia ajatuksia, että tää olisi kyllä vielä hauskempaa - tai ajoittain tuntuisi vähemmän surkealta - kun voisi jonkun kanssa jakaa. Mutta toiset lähtee ja toiset jää, niin on ollut aina, ja on valittava nopeasti, eikä koskaan saa antaa periksi. Niin että mä aion nauttia matkalla olosta nyt kun siihen on mahdollisuus.
Kuulostan jostain syystä alavireisemmältä kuin mikä olo on. Nää nyt on vaan tällaisia tosiseikkoja, jotka on näissä hetkissä läsnä.
Ja sitten ajattelen, että olen kyllä ihan muissa maailmoissa, irrallani todellisuudesta. Että on se jännä, että Suomi on vielä olemassa vaikka mä olenkin niin monen minuutin, tunnin kävelymatkan päässä etten jaksa käsittää, ja silti yhteyttä saisi soittamalla muutamassa sekunnissa.
Taidan opiskella vähän japania odotellessani, että ihmiset menevät nukkumaan. Pää ei kulje. Eikä ajatus. Tai jotain. Kunnon unet aina silloin tällöin ja vaikka vähän useamminkin tekis poikaa.
Mutta mulla on varmaan nyt jo matkaväsymys. Ja yskä. Sellainen, jonka takia en mennyt nukkumaan ja pitämään muitakin hereillä, vaan tulin viltin kanssa hostellin "olohuoneeseen" eli pieneen nurkkahuoneseen, ja odotan että väki lähtee nukkumaan, niin että saan yskiä ja muut nukkua rauhassa.
En tiedä, missä olen yötä ylihuomenna. Kaupungistakaan en ole ihan varma. Tällainen matkanteko on välillä hiukan stressaavaa. Mutta kaikesta selviää. Ainakin jos saa nukuttua. Mut näinä päivinä taitaa jäädä vähän vähälle sekin luksus. :) Sellaista se välillä on. Alkaa vähän särkeä päätä. Yhtä aikaa musta on hauska olla matkalla ja kokea uusia asioita, ja yhtä aikaa mielessä käy sellaisia ajatuksia, että tää olisi kyllä vielä hauskempaa - tai ajoittain tuntuisi vähemmän surkealta - kun voisi jonkun kanssa jakaa. Mutta toiset lähtee ja toiset jää, niin on ollut aina, ja on valittava nopeasti, eikä koskaan saa antaa periksi. Niin että mä aion nauttia matkalla olosta nyt kun siihen on mahdollisuus.
Kuulostan jostain syystä alavireisemmältä kuin mikä olo on. Nää nyt on vaan tällaisia tosiseikkoja, jotka on näissä hetkissä läsnä.
Ja sitten ajattelen, että olen kyllä ihan muissa maailmoissa, irrallani todellisuudesta. Että on se jännä, että Suomi on vielä olemassa vaikka mä olenkin niin monen minuutin, tunnin kävelymatkan päässä etten jaksa käsittää, ja silti yhteyttä saisi soittamalla muutamassa sekunnissa.
Taidan opiskella vähän japania odotellessani, että ihmiset menevät nukkumaan. Pää ei kulje. Eikä ajatus. Tai jotain. Kunnon unet aina silloin tällöin ja vaikka vähän useamminkin tekis poikaa.
Voi :/ Noita fiiliksiä ja päiviä kuuluu luultavasti ollakin. Muuten hyvät hetket eivät erottuisi :) Mutta voimahalaus tuohon väsymykseen - uni on totta vie niin tärkeää! <3
VastaaPoistaMie täällä panikoin, kun pitäis huomenna mennä pitämään kuvitunteja. Olen ole enää nuori ja hullu, vaan jotenkin liian viisas ja varautunut ;)
Voi siskoseni, ihan hyvä ettei ole liian nuori ja hullu, luulisin, mutta toivottavasti osaat (tai osasit) sopivasti päästää viisaudesta ja varauksista irti ^^
VastaaPoista