Hei
kaikki, blogi on jäänyt päivittämättä, koska mä oon ollu niin valtavan
kiireinen tehdessäni en-oikeastaan-mitään. Suomeksi siis: ei oo ollut oikein
mitään erityistä kerrottavaa näistä päivistä; oon valvonu myöhään, kattonu muutman
leffan, surffannu netissä, opiskellu kiinaa, kuunnellu musiikkia, nukkunu
silloin kun on nukuttanut; aattona kävin joululounaalla ja kotitekoisessa
näytelmässä näyttelemässä enkeliä (jotenkin kummasti se osa lankesi seurueen
ainoalle vaaleahiuksiselle…), tapaninpäivänä pääsin herkuttelemaan rosollilla
ja porkkana- ja lanttulaatikolla (ja söin pari mansikkaa jotka oli istutettu
kinkkulautasen reunaa koristamaan)… Ja eilen ja toissapäivänä kävin tuttujen
työpaikan kirjastolla omaksi ilokseni ja muiden hyödyksi järjestämässä kirjahyllyt
[kirjastonhoitajaa ei ole].
Tänään
mun oli tarkoitus ottaa itseäni niskasta kiinni ja lähteä ulos ihan vaan
ulkoilun takia – ajattelin tutustua läheiseen Walmartiin ja käydä tutustumassa
lähiympäristöön, mutta taidan jatkaa kotoilupäiviä: heräsin viimeyönä valtavaan
mahakipuun joka tuntuu nälältä, mutta jota ruoka pahentaa. Oire on tuttu
Suomesta, sillä olen viimeisen kuuden vuoden aikana herännyt pari kertaa samalla
tavalla mahakipuun sillä seurauksella, että aikani vääntelehdittyä ja
yritettyäni syödä olen oksentanut rajusti. Tällä kertaa osasin jo jättää
keittiön rauhaan ja kävellä suoraan vessaan.
Kumma
kyllä oksennus ei tullut. Koetin välillä mennä takaisin sänkyyn pitkälleen
sillä seurauksella, että vatsakipu paheni. Palasin vessan siis lattialle
kyykkimään; Suomessa olisin istahtanut, mutta täällä on sen verran kylmä, ettei
käy edes mielessä vaikka olisi kuinka väsynyt. Unenpöpperöisistä ajatuksista
muistan vain yhden: I’ve mastered the
Chinese kyykkiminen. Täällä on kuulemma yleistä, että – siinä missä meillä
istutaan, täällä ollaan rennosti kyykyssä. Kantapäät maassa. Että on kuulemma paras
asento ikinä. Niin pitkälle mä en oo vielä päässy että parasikinä, mutta sen
verran oon edistyny rentoudessa, että taisin hiukan torkahtaa siinä
kyykkiessäni *tyyts* - kaikesta sitä voikin vieraassa maassa olla tyytyväinen Ü
Olon
parannuttua hieman palasin sänkyyn vääntelehtimään, ja lopulta vatsakipu rauhoittui
sen verran että nukahdin. Mutta ei siitä niin helpolla voi päästä: aamulla
herätessä vessa oli ensimmäinen ajatus <3. Tarina päättyy tähän, ja voin todeta
etten edelleenkään aio lähteä mihinkään tänään(kään), koska toiletin on syytä
pysytellä toistaiseksi lähimaastossa. Harkitsen maitohappobakteereiden
yliannostusta. Ja olen sitä mieltä, että tällaisissa tilanteissa mielipiteeni
eroaa vahvasti niistä, jotka sanovat, että kiinalainen vessa on länsimaalaista
hygieenisempi ja kätevämpi.
Peitän
teelehdet kuumalla vedellä, otan kupin mukaan käsiä lämmittämään ja kiiruhdan Hotelli
Helpotukseen suunnittelemaan seuraavaa blogitekstiä…
PS.
Maha oireili jo ennen joulua toimimalla varsin vilkkaasti, mutta vasta nyt
toiminta äityi erinomaisen tehokkaaksi. On mulla loperamidia mukana, mutta
huomaan että kun en ole tottunut käyttämään, viivyttelen hoidon aloittamista ja
odottelen josko tauti menisi pian ohi issekseen.. Ja jos loperamidi ei auta tai
pillerit loppuu, on mulla paperille kirjoitettuna vastaavan kiinalaisen valmisteen
nimi藿香正气胶囊 eli huò xiāng zhèng qì jiāo náng. Sisältää mukavan sekoituksen 13:a erilaista kiinalaisessa lääketieteessä
käytettyä rohtoa. Näistä Googlen avulla tunnistettavia olivat kuivattu
tangeriininkuori (mandariinikaltainen hedelmä…) [kiinalaisen] lakritsin juuri,
kiinantaateli ja inkivääri. Valmiste ”reduces wet and soothes the circulation”;
sitä voi käyttää flunssaan, päänsärkyyn, vatsakipuun, ripuliin ja
lämpöhalvauksen estoon ja hoitoon. Lisäksi käyttöaiheita olivat ”sick” ja “cold
of stomach and intestine type”. Itseään ilahduttaakseen voi nettiapteekin sivuilla perehtyä myös englannin
kielisiin precautioneihin. Oma suosikkini oli ”children, oldness and weakling
should use under chemist’s suggestion.” Että kemistin juttusille vaan siitä te vanhuudet
ja rääpäleet.
PPS. Puolentoista tunnin ja viiden vessareissun jälkeen maha tuntuu rauhoittuneen hieman…
PPPS.
Huomasin kyllä viime blogimerkinnän julkaisemisen jälkeen, ettei otsikko
sopinut tekstiin lainkaan. Mun oli kaiketi tarkotus valittaa jostain mut
unohdin syyn ja sittemmin näemmä otsikon vaihtamisen… :B
PPPPS. Detoxin nimeen vannovat älkööt vaivautuko pitämään luentoa siitä, miten väärin käytän termiä otsikossani ^^
Voi sua. Miten mä en ole koskaan kuullut tästä mahakipujutusta? Muista juoda paljon ja syödä niin kuin pystyt... Eiköhän se perusturistiripulia ole kuitenkin, mutta käytä sitä loperamidia jos se on pahana. Ei siitä suuremmin haittaa ole. Paranemisia :)
VastaaPoistaPS: Chemist viittaa tässä tapauksessa farmasistiin :P
Aleksi: Eh, luulisin kyllä joskus kertoneeni mut toisaalta kun tapaus on sattunu vaan kahdesti aiemmin ja kestäny vaan sen yöllisen kivun ja oksennuksen verran niin eipä oo ollu kovin paljon kerrottavaa :P
VastaaPoistaps. tiedän, mut se oli hauskempi noin ^^