torstai 4.1.2013
Ensimmäinen sateinen päivä. Aamulla hämmästyin kun länsivuoria ei näkynytkään ikkunasta – kukkuloita peitti paksuhko sumu. En silti ottanut bussille lähtiessä sateenvarjoa mukaan koska 'ei täällä ole ennenkään satanut' (niinä kolmena tai neljänä pilvisenä päivänä joita mun täälläoloaikana on ehtinyt olla) ja maa näytti kuivalta. Selvisin onneksi ilmankin, mutta kylläpä hämmennyin kun kotimatkalla bussiin noustuani huomasin, että tienpintaan tuli märkiä pisteitä. ¡Siissataakotäällävettä! o.O Mut ei menny pasmat sekaisin multa eikä muilta, sellaiseksi säälittäväksi tihkuttamiseksi se jäi. Tuskin edes pensasten ja pöheikköjen kastelijat, joita täällä usein näkee, sai vapaapäivää työstään.
Ensimmäinen sateinen päivä. Aamulla hämmästyin kun länsivuoria ei näkynytkään ikkunasta – kukkuloita peitti paksuhko sumu. En silti ottanut bussille lähtiessä sateenvarjoa mukaan koska 'ei täällä ole ennenkään satanut' (niinä kolmena tai neljänä pilvisenä päivänä joita mun täälläoloaikana on ehtinyt olla) ja maa näytti kuivalta. Selvisin onneksi ilmankin, mutta kylläpä hämmennyin kun kotimatkalla bussiin noustuani huomasin, että tienpintaan tuli märkiä pisteitä. ¡Siissataakotäällävettä! o.O Mut ei menny pasmat sekaisin multa eikä muilta, sellaiseksi säälittäväksi tihkuttamiseksi se jäi. Tuskin edes pensasten ja pöheikköjen kastelijat, joita täällä usein näkee, sai vapaapäivää työstään.
Aamuisella bussimatkalla innostuin, kun bongasin tienvarren mainostaululta monta tuttua merkkiä. Mitä säihin tulee, yksi merkeistä oli Kunmingiin (tunnistin samaiselta taululta myös kaupungin nimen; tästä lisää parin postauksen kuluttua) mainiosti sopiva 春 [chūn] eli kevät. Tätähän siteerataan joka paikassa
ikuisen kevään kaupungiksi, koska säät hellii paikkaa ympäri vuoden
olematta liian kylmiä tai kuumia: keskilämpötila on talvikuukausina 15—20 °C ja kesällä 22—25 °C. Niinpä kukatkin kukkii ympäri vuoden, vaikka ei täällä nyt se hehkein loistokausi ole
kyllä meneillään... Suomalaisella mittapuulla
mitattuna on silti ollut lämmintä, mä oon vaan kotomaiseen tapaan puhunut säästä ainoastaan silloin kun se
on huono ^^. Mutta kun _tammikuussa_ lämpötila pyörii miinus yhden ja plus
seitsemäntoista asteen välillä – enimmäkseen siellä 10+ -asteen tienoilla – niin ihan oikeesti: ei viitsi valittaa :)
Kuva pöllitty osoitteesta
http://www.chinatravelca.com/places/kunming/
|
Noniin, pitäydytään sitten vielä hetki sää-/ilmastoaiheessa: Kunminghan on Lounais-Kiinassa Burman, Laosin ja Vietnamin rajalla sijaitsevan Yunnanin provinssin pääkaupunki. Lisäksi opin, että Kunming sijaitsee heti Kravunkääntöpiirin pohjoispuolella; kerran vuodessa täällä siis melkein paistaa aurinko zeniitissä. Yúnnán 云南
merkitsee kirjaimellisesti pilvistä etelään, ja sen voisi kuvitella selittävän loistavia säitä. Vajaan 400 000 km2:n kokoisen provinssin alueelta löytyy kuitenkin niin viidakkoa kuin lumihuippuisia vuoriakin, ja korkeus merenpinnasta vaihtelee 76 m:n ja 6740 m:n välillä, eli luntakin täältä halutessaan löytää.
Yunnanin provinssi: Kunming sijoittuu tuohon melkolailla keskellä olevien järvien pohjoispuolelle. |
Kunming on vaatimattomasti 1891 (sivustosta riippuen 1890—1900) metriä merenpinnasta (vrt. Halti 1324 m), ja tätä käyttävät reenauspaikkana sekä sekä ulkomaalaiset että kiinalaiset huippu-urheilijat. Paikka on palvellut tässä tarkoituksessa maataan jo ainakin 30 kunnioitettavaa vuotta – enemmän kuin mun pienen ikäni. Ja on täällä reenaamisesta urheilijoille varmaan hyötyä, kun korkeuden huomaa arjessakin: tässä männäpäivänä (joka taisi olla eilen) tein jotain poikkeuksellista eli juoksin bussiin – ensimmäistä kertaa. Paikalliset harrastavat bussiinjuoksua paljonkin, mutta mulla ei yleensä ole kiire eikä siis tarvetta hoppuilla kun seuraava bussi tulee kuitenkin muutaman minuutin päästä. Lisäksi juokseminen on joskus turhaa, sillä se aukenevatko ovet meille sukeutumisen jälkeen uudelleen riippuu ihan kuskista. Eilen mä kuitenkin tein poikkeuksen eli ensimmäistä kertaa hölkyttelin pysäkille kun näin kaukana suoran päässä bussin kaartavan kadulle. Ja mä ehdin ja selvisin ja kaikki meni hyvin mutta totesin, että taitaa tää korkeus vähän tuntua kun vielä kolme minuuttia pienen hölkäytyksen jälkeen pohdin että jospa mä sittenkin juoksin. Portaita kävellessä olen lisäksi olen huomannut ettei pahemmin tee mieli jutella. Tai siis kylläpäs tekee enkä malta olla juttelematta, minkä sitten huomaa viimeistään kolmannessa kerroksessa...
Kunmingin historiaan en ole jaksanut erityisesti perehtyä, mutta mielenkiintoisia knoppitietoja on tarttunut matkan varrella kalloon muihin juttuihin liittyen. Esimerkiksi Yunnan on Kiinan suurin tupakantuottaja, ja siitä saamme kiittää Ameriikan lentäviä tiikereitä (the Flying Tigers) jotka toisen maailmansodan aikaan käyttivät paikkaa tukikohtanaan, koska Yunnan oli ainoita provinsseja (vai ainoa, mene ja tiedä) jota japanilaiset eivät valloittaneet. Tänne pakeni älymystö ja ylimystö, ja rikkaudet (museoita varten ka? O.o) ja sivistys tuotiin tietysti mukana. Viinin toivat pari sataa vuotta sitten ranskalaiset lähetystyöntekijät, jotka halusivat nostalgisoida kotimaataan ja pystyttivät "maailman ainoan viininviljelyalueen yli 1500 metrin korkeudessa" (en tiedä onko tilanne ehtinyt muuttua). Yunnanin kovasti kehutut teetkin on [yllättäen] tuotu muualta, mutta väliäkö hällä, täällä niitä nyt kasvatellaan. ...ainiin, kahvikin on provinssilla omansa, mutta siit' mie en tiijä mittään muuta kuin et sellaistakin on.
Päivän Kunmingpläjäys oli tässä. Tulevina päivinä saatte kuulla vähän lisää; ensin tästä vaaleanpunaisesta hempeydestä jossa mä majailen, sitten höpöttelen jotain kielestä ennen kuin kerron teille bussillamatkustamisen ihmeellisestä maailmasta joka ei loppujen lopuksi ole sittenkään kovin ihmeellinen. Sitten tulee vielä pari merkintää, joiden jälkeen mun pitäis olla takaisin maisemissa ja saatan kertoa jotaintulevasta reissusta, joka menee etukäteen suunnitellen näin:
Kunmingin historiaan en ole jaksanut erityisesti perehtyä, mutta mielenkiintoisia knoppitietoja on tarttunut matkan varrella kalloon muihin juttuihin liittyen. Esimerkiksi Yunnan on Kiinan suurin tupakantuottaja, ja siitä saamme kiittää Ameriikan lentäviä tiikereitä (the Flying Tigers) jotka toisen maailmansodan aikaan käyttivät paikkaa tukikohtanaan, koska Yunnan oli ainoita provinsseja (vai ainoa, mene ja tiedä) jota japanilaiset eivät valloittaneet. Tänne pakeni älymystö ja ylimystö, ja rikkaudet (museoita varten ka? O.o) ja sivistys tuotiin tietysti mukana. Viinin toivat pari sataa vuotta sitten ranskalaiset lähetystyöntekijät, jotka halusivat nostalgisoida kotimaataan ja pystyttivät "maailman ainoan viininviljelyalueen yli 1500 metrin korkeudessa" (en tiedä onko tilanne ehtinyt muuttua). Yunnanin kovasti kehutut teetkin on [yllättäen] tuotu muualta, mutta väliäkö hällä, täällä niitä nyt kasvatellaan. ...ainiin, kahvikin on provinssilla omansa, mutta siit' mie en tiijä mittään muuta kuin et sellaistakin on.
Päivän Kunmingpläjäys oli tässä. Tulevina päivinä saatte kuulla vähän lisää; ensin tästä vaaleanpunaisesta hempeydestä jossa mä majailen, sitten höpöttelen jotain kielestä ennen kuin kerron teille bussillamatkustamisen ihmeellisestä maailmasta joka ei loppujen lopuksi ole sittenkään kovin ihmeellinen. Sitten tulee vielä pari merkintää, joiden jälkeen mun pitäis olla takaisin maisemissa ja saatan kertoa jotaintulevasta reissusta, joka menee etukäteen suunnitellen näin:
A) Kunming → 190 km → B) Jianshui → 80 km → C) Yuanyang → 440 km → D) Xishuanbanna → 520 km → A) Kunming |
Lämpimämpää pitäisi olla, Xishuangbannaan (/sen pääkaupunkiin Jinghongiin, johon ollaan mitä luultavimmin menossa) on luvattu yli kahtakymmentäviittä astetta. Katsotaan tulenko sitten punanahkana takaisin, mutta aurinkoa pitäisi olla luvassa ja siispä -lasit ja -rasvat (ne minimaalisen pienet tuubit jotka otin mukaan nenänpäätä varten) on pakattu ^^
Ja lopuksi vielä muutama teaseri; turha odottaa multa näin hienoja kuvia mutta voitte herkustella etukäteen ajatuksella siitä millaisia kuvia olis mahdollista ottaa jos osaisi ^^ Näillä näkymin palaan "livenä" maisemiin tammikuun puolivälisä.
Jinshua
Ei oo mun kuva |
kuten ei myöskään tämä |
Jonkun toisen kuva |
samoin kuin tämäkin |
Xishuangbanna
Ja vielä viimeinen |
Lisää lainattuja kuvia |
Ei se Yunnan nyt "ihan" ollut ainoa valloittamaton paikka http://fi.wikipedia.org/wiki/Kiinan%E2%80%93Japanin_sota_%281937%E2%80%931945%29
VastaaPoistaOpit samalla japanin kanjeja ^^ 春 on haru ja 南 minami, samoilla tarkoituksilla tietty.
Kiitoksia tiedoista :)
Hei Minna-matkaaja!
VastaaPoistaTäällä yksi tätykkä, joka sai juuri luettua kaikki tähän asti kirjoittamasi tekstit. Ensimmäinen kommenttini meni vissiin ties-mihin, kun en tajunut valita tuosta listasta kohtaa nimetön. Ehkä tämä kerta onnistuu. Uskomaton ajatus, että pörräilet siellä kaukaisuudessa melkein kuin kotomaassa. Olen hengessä mukana ja käyn silloin tällöin lukaisemassa kertomuksiasi. Et varmaan pahastu, että annoin osoitteen tytöillekin, jos ehtisivät käydä tutustumassa maailmanvalloitukseesi. Terveisin Tarja Porista, 10 asteen pakkasesta. ;)
mukavaa jep jep ja seurailaan täs matiaksen et oskarin kans ennen nukkumaan menoaa<.QMENNÄÄN LUKEMAAN VESSELIN KIRJAA.
VastaaPoista^^
PoistaAleksi: kiits, mut tuntien tarkempi sotaan perehtyminen kyllä varmaan jää mutta pitää vilkuilla läpi mitä wiki kertoo. Hmm ja juu, jossain vaiheessa alan sit sekoitella merkeille japanilaisia ääntämyksiä. Mut ei ihan vielä ^^ Tosin Haru taitaa olla jonkun nimi jossain sarjassa, liekö sama vai eri merkki.
VastaaPoistaTarja: No ei haittaa yhtään että jakelet blogiosoitetta, kiva saada lisää porukkaa matkaan - sut myös Ü Täällä on kyllä välillä vähän uskomatonta olla, tänään viimeksi taas mietin sitä että "tämäkin tienpätkä voisi olla joku Helsinkiä kiertävä liittymänpätkä kun ei näy kylttejäkään jotka paljastaisivat kielen, mutta todentotta: mä olen Kiinassa." Heh, aika uskomatonta...