torstai 21. maaliskuuta 2013

Välietapilla Shanghaissa

Nää terveiset äitille ja muille ketä mun kuulumiset kiinnostaa 
- sisältää vähänlaisesti muuta infoa kuin kuulumisia ja tietoa tulevista päivistä.


Siis uskomatonta: mä en saa edes kämäisiä (hyvä on ei ole kämäisiä ihan on aifounilla otettuja mutta vähän on suttuisia kumminkin) kuvia tältä illalta ladattua blogiin. Mulla on jo toista viikkoa ongelmana, että kuvat ei lataudu loppuun asti vaan latauspalkki surraa edes takaisin nollan ja viidenkymmenen ja seitsemäntoista ja nollan ja kahdeksankymmenenseitsemän ja kuudenkymmenen ja nollan ja viiden ja nollan välillä. Ja se surraa vaikka puoli tuntia. Niin että ei ole kuvia. Olen pahoillani. Oon yrittänyt neljänä eri päivänä useempia kertoja, mutta ei ota onnistuakseen. Seuraavaksi yritän facebookia, johon en kyllä aio laittaa muuta kuin kämäisiä kuvia ^.^ Niin että tervetuloa sitten matkan jälkeen katsomaan kuvista miltä näytti ja mitä näin.

Saavuin Shanghaihin, kuten facebookiin jo päivitinkin mutta kerrotaan nyt täällä äitille ja isillekin (ja niille muutamalle muulle viisaalle jolla ei ole facebookia): kiinankieltä taidan jo sen verran, että kun onnistuin ajattelemattomuuttani ostamaan junalipun väärälle päivälle - viikkoa liian myöhään, sellaiselle päivälle jolloin mun pitäis jo olla Japanissa - niin osasin mennä lippuluukulle (ensin tietenkin väärälle, koska kirjoitettu kieli ei oo vielä ollenkaan hanskassa) ja palauttaa väärän lipun ja ostaa tilalle edullisemman lipun sellaisella pedillä jolla halusin. Ja koko sölkötyksen aikana käytin elekieltä ainoastaan osoittamaan sanaa 'peti', koska osasin sano "halpa" (kiertoilmaisu hard sleeperille) ja "ala". Ja sain jähmeäkasvoisen virkailijanuorukaisen hymyilemään mun selvitykselleni lämpimästi.

Shanghai on... no, niin kuin muutkin isot kaupungit. Kyllähän te tiedätte, kaikki ne on jotenkin samanlaisia. Ajattelin jopa tänään metroaseman portilla hostia odottaessani, että tää katu voisi olla Helsingissä - vaikka Hesa onkin ehkä hiukan vaatimattomampi. Kyltit vaan on eri kielellä. Ja kaikilla on mustat tai oranssiksi värjätyt hiukset. Mutta tää poikkeaa niin kaikin tavoin siitä Kiinasta, jota näin viimeisen parin, kolmen kuukauden aikana. Liikkuminen on täällä selvästi kalliimpaa; metro maksaa 4 yuania/ matka (Kunmingissa bussilippu on 1 - 2 yuania ja bussikortin omistavat voi matkustaa yhdellä leimauksella tunnin). Tai masiina antaa lippuja kolmesta kuuteen yuaniin, mutta ilmeisesti yleisin hinta on neljä. Mikä täällä metrolla liikkuessa on epäkätevämpää verrattuna aiempien käyttämieni kaupunkien metroihin on, että täällä "linjojen risteyksissä" pitää aina kävellä hurumycket päästäkseen toiselle linjalle. Ainakin Hongkongissa vaihtolinja on aina vastapäätä niin, ettei tarvitse edes mennä rullaportaita ylös. Hen fangbiàn - erittäin kätevää. Mutta tuleepahan edes vähän käveltyä.

Mitähän muuta. Couch surffaaminen eli sohvasurffaus on jees. Tosin mulle tulee paineita siitä kun host on niin mukava enkä oikein tiedä mitä täältä kaupasta ostaisi sille kiitokseksi. Ja hostin kämppiskin tulee kotiin väsyneen päivän jälkeen ja ensimmäisenä huolehtii siitä oonko saanut lounasta ja kaivaa kassistaan mulle vege-baozin. Päivän laiskoteltuani lähdin ulos, ja vietettiin ilta hostin ja hänen työkaverinsa kanssa. Kävi ilmi, että Shanghaissa on vaikeampaa löytää lihatonta ruokaa kuin Kunmingissa, ainakaan jos ei ole perehtynyt asiaan. Huomenna tapaan paikallisen couch surffarin joka lupasi viedä löytää mulle vegepaikan <2. ...Mut hassua, miten suurkaupungissa - niin täällä kuin Hongkongissakin - kasvisruoan löytäminen on vaikeampaa. Parempi elintaso vähentää kasvisten syöntiä...?

Ilta päättyi - ah ja lol ja naur ja kyllä häntä heilui: animeputiikkiin. Räpsittiin kuvia ja olin kuin paraskin kiinalainen turisti (mulle olisi riittänyt vähempi määrä räpsyjä mutta poseerasin aina pyydettäessä ja otin hetkestä kaiken huvin irti). Oi One Piece. Tuli ikävä ystäviä. The only problem is that... they are not real. ^.^

Huomenna aion [on pakko] olla vähän tehokkaampi; pitää ostaa Japanin reilipassin (ei voi ostaa maan sisältä), ja lisäksi pari ihmistä, ránhòu palaan hostin kotiin päivälliselle, kahdeksalta hosti saattaa mut juna-asemalle ja 9.46pm lähden yöjunalla 20 tunnin matkalle kohti Yantaita. Alapetillä. Vihdoin. Tähän asti kaikki on ollu keskipetejä, joilla ei mahdu istumaan, joten selkä on parin viikon jälkeen uskomattoman jumissa. Ja pakarat. Ja jalat ja hartiat ja käsivarret; kaikki paikat jotka vaan voi mennä huonoista asennoista jumiin.

Saavun Yantaihin lauantai-iltana kuuden maissa. Tää kahdenkymmenen tunnin huvimatka maksaa muuten vajaan 340 yuania (eli reilun 40 €); kuulin että lentoja Yantain lähelle saisi alle 300 yuan. No, menneitä on turha murehtia, enkä mä vielä oo ehtinyt liiaksi väsyä junamatkailuun. Vaikka junassa se tuskallinen kielitaidottomuudesta johtuva aika, jona joutuu tuntemaan olonsa typeräksi ja muita vaivaavaksi, ja joutuu pinnistämään kaikkensa ymmärtääkseen ja tullakseen ymmärretyksi, onkin pidempi kuin lentokoneessa, niin oon kyllä lentänyt tälle reissulle jo ihan liikaa. Nyt on parempi hankkia junakokemuksia ^^

Mieltä tulevaisuuden suhteen helpottaa se, että majoitus - ei yhtään yötä hostellissa tai vastaavassa - on selvillä ensi kuun alkuun saakka. Ensin Yantaissa velikullan luona, sitten Qingdaossa tämän hetkisen hostini tutun "luona" (saan kuulemma asunnon kokonaan haltuuni), ja Japanissa paikallisen hostiherran luona, joka on matkustanut joskus Suomessa ja toivottaa viestien lopussa iloisesti "moimoi" tai "moikka" ^.^ Niin että hianosti menee. Eipäs tässä muuta; kello näyttää 20 vaille 1 yöllä, parempi hipsiä punkan puolelle.

PS. Asia, joka on saanut mut Kiinassa hämilleni on, että mä voin mennä nukkumaan pesemättä hampaita O.O  En jaksa selittää syitä sen enempää, mutta olen todennut, että matkustaessa sitä oppii itsestään kaikenlaista uutta...


* * *

Jälkilisäys: kuvia Shanghaista


OSA I: Shanghai by night







Kuva: Linda
Kuva: Linda





















OSA II: Minnan lempikauppa Shanghaissa, eh....
 







Ja summa summarum, kuva jonka hostini laittoi (eh, kysymättä tai edes kertomatta mulle....... :D - sain kuvan kämppikseltä, jolle hosti asiasta kertoi) jollekin sivustolle, en muista enää mihin liittyen:


5 kommenttia:

  1. Hauska kuulla (siis lukea) kuulumisia. Meillä täällä on ollut normaalia kylmempää, joten nauti olostasi, jos siellä olis edes vähän vähemmän kuin -20. No ei täälläkään jatkuvasti, mutta kylymee olla pittää. Sunnuntaina oli (kuulemma) huippuhienot revontulet - näkyvät jopa Etelä-Suomea myöten. Me oltiin turvallisesti sisällä, niitä nähtiin vain lehti-/nettikuvista. Edelliset vastaavat on olleet silloin, kun Pinky oli meillä. Ja niitähän me silloin pihalla ihmeteltiikin.

    Siukkuja eteenpäin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. :D on vähemmän kuin -20 vaikka onkin ehdottomasti kylmintä tähän asti: toissapäivänä oli ehkä viidestä kymmeneen astetta lämmintä ja kova viima niin että tuntui kuin olisi ollut pakkasta. Mutta Kristina lainasi mulle lämpimiä vaatteita (mulla oli muutenkin pyykkipäivä ja _kaikki_ vaatteet pyykissä) niin ei ollut mikään ongelma.

      Mäkin kuulin revontulista, harmi että jäi tällä kertaa näkemättä. Liekö ollut jotenkin yhteydessä, kun näin joskus - olikohan se Shanghaissa vai Yangshuossa - unta aivan valtavan upeista revontulista jotka täyttivät koko taivaan... :D Tai ehkä se oli jo aiemmin. Kumminkin - nautin unissani ^^

      Siukkuja sinne myös, kiva kuulla kuulumisia kotoa :)

      Poista
  2. Siis mää eeen keestäää! Miten sä VOIT nukkua pesemättä hampaita?! :D Ihanaa, reissuaminen avartaa myös hygienia puolta ;)

    Kirjoittelen sulle taas sähköpostiin, mutta ihana oli lukea kulkemisestasi ja siitä, että kaikki on mennyt niin hyvin :) Pus och kram!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No sano muuta!!!1 :D Mäkään en ymmärrä - tai ainakaan kykene selittämään. Jotenkin se liittyy siihen, kun yöjunassa matkustaessa on joka tapauksessa niin likainen olo ja niskat jumissa kun keskipedillä ei mahdu istumaan ja kaikin puolin epämukavaa (vähän liioittelua mutta), ettei tunnu olevan paljoakaan väliä sillä peseekö hampaita vai ei - yhdistettynä siihen, etten puhu kieltä enkä tiedä miten homma toimii ja on máfan lähteä ottamaan selvää. Voisi kysyä myös miten pystyin olemaan kaksi vuorokautta käymättä vessassa, mutta ei mulla ollut edes vessahätä. Eh... Mutta viimeisellä junamatkalla olin jo sen verran aktiivisemmalla tuulella, että etsin hampaidenpesupaikan käsiini (sillä kertaa osa muistakin matkustajista näytti pesevän hampaat) ja pesin hampaat sekä illalla että aamulla *tyyts*. Ja kävin vessassakin. Ainakin kaksi kertaa. Unohdin tosin ottaa kuvan mun vessakokoelmaa varten...

      puspus

      Poista
    2. Vessakokoelma :D Onko sulla sellainenkin! Ihan huippua! :D

      Mä valmistelen meidän reissuun lähtöä - joskin matkana on vain noin 12 tunnin ajo pohjoiseen (plus tietysti siellä olo ja paluu). En tiedä, milloin opin ottamaan rennosti nää reissuun lähdöt... Että ei olis minusta sinunkaltaisille matkoille. :)

      Poista