Uuu jea. Perjantai-iltana yöbussi Kunmingista Shangri-la:han
Menan kanssa - tutustuttiin couchsurffauksen kautta, nähtiin Kunmingissa pari kertaa ja päätettiin matkustaa yhdessä. Yöbussi, eh. ^^ Hinta 216 yuania (sis. 4 yuanin pakollisen vakuutuksen), lähtö päivän viimeisellä bussilla 20:30, saavuttiin perille 10:00. Bussissa oli hauska meininki, höpöteltiin Menan kanssa vaikka mitä englanniksi. Ihmettelin Menalle sitä kun kiinalaiset olivat niin hiljaisia, Mena sanoi että kuuntelevat kieltä.
Vähän oli sukkahikeä ilmassa, mutta ei pahasti (varsinkaan sitten kun ilmastointi laitettiin päälle ja jalat laitettiin peittojen alle piiloon). Kymmenen aikaan sammutettiin valot mutta olin liian innostunut nukahtamaan. Nukuin kyllä sitten kuin tukki siihen asti, kun Mena vaille viisi pukkasi mua viereiseltä yläpetiltä kylkeen; "Is your
bag still there? There’s someone on the bus walking around and
searching people's bags." Jälkikäteen tuntuu hölmöltä, etten tehnyt mitään. Kuiskasin kyllä Menalle, että eikö meidän pitäisi herättää muut, mutta jostain syystä yöllä unipöhnäisenä juuri herättyä aivot ei toimi kuten keskellä kirkasta päivää, ja mua pelotti. Että mitä jos se roiston ryökäle tekee jotain! Niinpä makasin vartin valveilla hiljaisessa bussissa, jossa vaan välillä kuului hiljainen vetoketjun tai tarrojen avautuminen.
Sanoinko jo, että tuntuu hölmöltä? Idiootilta suorastaan. Olis hienoa olla sankari, mutta ärsyttää myöntää etten tehnyt mitään. Oma reppuni pysyi tallessa, ja se oli lukittu, eikä mitään oltu viety. Aamulla Shangri-la:han saapuessa takana oleva nuori pari huomasi rahojensa kadonneen. Itse en olisi edes tiennyt tilanteesta mitään ellei matkakaverini olisi selittänyt. Lentoliput ja kaikki muu arvokas oli tallessa, ainoastaan rahat olivat kadonneet. En ole varma oliko varas Eräs Tupakoiva matkustaja (matkakaverini epäilys) vai ulkopuolinen henkilö. Jälkimmäinen tapaus tarkoittaisi, että bussikuski olisi juonessa mukana - roisto hääräili bussissa sopivasti pakollisen kahden tunnin yöpysähdyksen aikana. Ja musta tuntui että ovi kävi, mutta koska oli yö ja mielikuvitus laukkasi, mistään ei voi oikein olla varma. Siitäkään, kuuluiko ulkoa muitten ääniä. Ehkä kuului.
No, saavuttiin turvallisesti perille Shangri-la:han, ja soitin suomalaiselle Sonjalle, joka asuu kaupungissa (bongasin pallontallaajista joskus aiemmin, poimin yhteystiedot ja sovittiin tapaamisesta kun tiesin tulevani tänne). Näin törmättiin myös nuoreen suomalaiseen reissaajapariskuntaan ja päätettiin lähteä yhdessä neljän hengen porukkana lähteä Sonjan amerikkalaistutun omistamaan guesthouseen 6h ajomatkan päähän. Vuokrattiin kuski ja minivan eli pikkupaku (matkat 1000 yuania edestakaisin + 200 yuania matkoista paikan päällä).
Hyvä reissu :) Kuvia tuli räpsittyä reilusti, ja olen ehtinyt käydä kaikki pikaisesti läpi. Saavuttiin reilu puolisen tuntia sitten takaisin Shangri-la:han, ja päätettiin Menan kanssa jatkaa jo tänään bussilla kuuluisalle Tiger Leaping Gorgelle, jolla trekkaillaan huominen ja osa ylihuomisesta (ti-ke). Keskiviikkona yritetään suunnata Daliin, ja sieltä mä lähden torstaina yöjunalla takaisin Kunmingiin.
Onneksi tuo muistutus varovaisuuden tarpeesta ei osunut pahimmalla tavalla sun kohdalle. Vaikka olis kuinka mukavaa ja turvallisen tuntuista missä tahansa, ei olla paratiisissa.
VastaaPoistaShangri-La on mulle jostain kaukaisuudesta tuttu nimi, olisko ollu joku poikamiespäivien elokuva tai joku bändi tai biisi tai mikä lie... mutta tuttu nimi.
Rikastuttavia (ei siis köyhdyttäviä ;-)) kokemuksia matkalle.
Mä kuulin että maailmassa on useempia Shangriloita, vaikken oo kyllä itse tarkemmin perehtynyt... :)
PoistaJup, rahavyö on hyvä keksintö; vaikka oli reilu 50 € kukkarossakin niin rahavyön häviäminen vasta olis todella harmittanut. Jeh, mäkin toivon rikastuttavia kokemuksia - vielä lisää ^^