Neljäs päivä kesäkuuta. Lennon lähtöön on aikaa 1 päivä 23 tuntia ja 47 minuuttia; voisi siis sanoa, että kaksi päivää. Vielä noin satanen ylimääräistä rahaa kulutettavana. Kimppakyyti Helsingistä Juvalle asti tiedossa, ja yksi asuntonäyttö Kuopion keskustasta (tosin ennen mun Suomeen paluuta, joten O käy ystävällisesti katsomassa paikan puolestani). Pitäisi kirjoittaa lista siitä mitä haluan asunnosta tietää. Pitäisi kirjoitella postikortit. Pitäisi tarkistaa, olenko varmasti ostanut kaikille tuliaiset. Lista on niin pitkä, että unohdan ihan varmasti jotain. Ongelmana on myös se, että tuliaiset pakataan täällä kaupassa niin näppärän nopeasti ennen kuin ehdin sanoa mitään, että en aina edes muista mitä paketissa on sisällä. Mutta shoppailu on ollut yllättävän hauskaa, kun on aikaa eikä ole pahemmin shoppaillut puoleen vuoteen (paitsi yhdet housut, yhden hupparin ja yhdet kengät).
Alan henkisesti valmistautua Suomeen palaamiseen; luin tänäaamuna Hesarin otsikot. Kuulostaa heti ihan oravanpyörältä. Mutta eipä ole kovin erilaista täällä elävilläkään; työpäivät Japanissa ovat hullun pitkiä, 12 tuntia on joillekin ihan normaali päivä. Ja kyse on käsittääkseni velvollisuudentunteesta. Lomaakaan ei haluta pienen syyn takia ottaa, sillä seuraavana päivänä on kaksinkertainen määrä hommia tehtävänä. Useat tapaamani japanilaiset eivät edes uneksi tällaisesta matkasta, jolla minä nyt olen. Eivät sen puoleen monet reissaritkaan; etenkin Tokion ja Kioton alueella suurin osa matkalaisista on enintään kahden viikon pituisella reissulla. Osa on kuukauden. Olen oppinut melko hyvin suuntaamaan puheet muualle, ennen kuin tulee mun vuoroni vastata.
Ajattelin jo tänään, että onpa ihana päästä saunaan kun tulen Suomeen. Lähden hostellilta torstai-aamuna luultavasti puoli kahdeksan maissa, ja saattaisin saapua Savonlinnaan esimerkiksi kuuden, seitsemän aikaan illalla (+6 h aikaero). Tulee pitkä päivä - ajatella, miten ihana on sen jälkeen hetki rentoutua saunan lauteilla koivun tuoksussa kun kuuma höyryy kutittelee ihoa. Ja jälkkäriksi vaniljajätsiä mansikkahillolla. ^.^ Perheen näkemisestä puhumattakaan Ü Se on hyvä, että on mitä odottaa...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti